Hoitajan ensikäynti
Toiveesi tutkimuksen suhteen käydään läpi. Hoitaja antaa sinulle tutkimukseen liittyvää tietoa ja tutkimuslomakkeita täytettäväksi. Käynnillä käydään läpi elämääsi ja kokemiasi oireita nyt ja lapsuudessasi. Sinun on hyvä varautua siihen, että tutkimuksessa haastatellaan myös lähipiiriäsi.
Tälle käynnille on hyvä ottaa mukaan lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon asiakirjat, kuten päiväkodin arviot (erityisesti varhaiskasvatussuunnitelmat ja kouluvalmiusarvio), koulu- ja opiskelutodistukset ja mahdollisesti HOJKS-arviot, sosiaalihuollon asiakaskertomukset, psykologin lausunnot ja kaikki aikaisemmat psykiatriset ja neurologiset sairauskertomukset.
Lääkärin ensikäynti
Ensikäynnillä kerätään esitiedot mm. sairauden alkamisesta ja kulusta sekä tehdään sairauden tarkempaan määrittämiseen tarvittavat haastattelut. Mikäli lääkärikäynnillä havaitaan jokin hoitoa vaativa psyykkinen sairaus, kuten esim. masennus tai ahdistuneisuus, saat näiden hoitamiseen hoito-ohjeet.
Lääkitys tarpeen mukaan
Mikäli sinulla todetaan ADHD ja haluat lääkityksen, voidaan se aloittaa sinulle tutkimusjakson jälkeen. Lääkityksen aloitus vaatii seurantakäyntejä hoitajalla ja lääkärillä, jotka hinnoitellaan erikseen.
Hoidossa voidaan lääkehoidon lisäksi käyttää erilaisia lähestymistapoja, kuten psykoedukaatiota, terapiaa. Tavoitteena on auttaa yksilöä hallitsemaan oireitaan ja parantamaan toimintakykyään eri elämänalueilla. Varhainen tunnistaminen ja hoito voivat merkittävästi helpottaa ADHD:sta kärsivän henkilön elämää.
Usein kysyttyä
Milloin tulisi epäillä ADHD:ta?
ADHD:n yleisiä oireita ovat keskittymisvaikeudet, lyhytjänteisyys, yliaktiivisuus ja harkitsematon, impulsiivinen toiminta.
Aikuisella ADHD-epäily herää usein itsellä tai lähipiirissä, kuten perheessä tai töissä. Esimerkiksi vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa ja tunteiden säätelyssä voivat olla ADHD:n oireita.
ADHD on usein yhteydessä masennukseen, ahdistukseen, univaikeuksiin sekä muihin häiriöihin. Se myös lisää syrjäytymisen ja päihteidenkäytön riskiä. ADHD:n varhainen diagnosointi ja hoito ovatkin tärkeitä elämänlaadun ja toimintakyvyn kannalta.
Mitä on ADHD?
ADHD:n kolme esiintymismuotoa ovat:
- yhdistetty muoto (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus)
- tarkkaamaton muoto eli add (ei yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta)
- yliaktiivis-impulsiivinen muoto (ei tarkkaamattomuutta)
Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja myöhemmin työllistymistä sekä suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Varhainen ja aktiivinen hoito vähentää terveysriskejä ja parantaa yksilön ja hänen läheistensä elämänlaatua.
Jos epäilet läheisellä tai itselläsi olevan pitkäaikaisia, selvästi toimintakykyä haittaavia adhd-oireita, on suositeltavaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Voit lähteä selvittämään asiaa julkisen terveydenhuollon (esim. omalääkäri, koululääkäri, työterveyslääkäri) tai yksityisten palvelujen kautta.
